Valtuusto:

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/748319-puolittaako-pappa-lihansyonnin-lihan-ja-maidon-vahentamisesta-vaantoa-ei-voida

Kasvatus-ja koulutuslautakunta:

https://www.suomenuutiset.fi/kaupunginvaltuutettu-pia-kopra-paatos-helsinki-lisan-poistamisesta-2-vuotiailta-lapsilta-kasittamaton/

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005939867.html

Helsingin kaupungin lausunto maakunta- ja soteuudistuksesta 4.4.2018

Oma puheenvuoroni:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

SOTE ja maakuntauudistusta on puristettu nyt jo vuosia. Edelleen monilla on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, kuten myös nyt käsiteltävästä lausunnosta ilmenee. Taloudelliset vaikutukset tuntuvat olevan niitä kaikkein suurimpia kysymysmerkkejä.

Valinnanvapaus kuulostaa hienolta ja vapaalta. Yleisesti valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita itse, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalve­luja. Käytännössä tässä uudistuksessa se kuitenkin tarkoittaa yksityisten tuottajien suu­rempaa läsnäoloa suomalaisessa terveyskentässä.

Pahimpina pelkoina on julkisen terveydenhuollon vakava rapautuminen, kustannusten kasvu ja tosiasiallinen hoidon saannin vaikeutuminen. Tarvitsemme tarkkaa suunnittelutyötä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Niinpä helsinkiläisistä ei tule tehdä huonon suunnittelun ja johtamisen maksajia! Korjaustoimia on vaikea tehdä jälkikäteen, sen on jo moni asiantuntija myöntänyt.

OECD on todennut, että Suomessa haavoittuvassa elämäntilan­teessa olevat ja pienituloiset jäävät usein ilman tarvittavia palveluja. Näin ollen perusongelmaan puuttuminen ei edellyt­täisi koko järjestelmän uudistamista. Olisi tärke­ää parantaa ensimmäisen tason hoitoon pääsyä, siis esimerkiksi ajan saamista terveyskeskuslääkärille, sekä rakentaa yhtenäisiä hoitoketjuja. Pelkillä yksityisten tuottamilla ratkaisuilla on vaikea korjata terveydenhuoltojärjestelmän suurimpia vikoja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus yhdistettynä maakuntauudistukseen on kaikesta epäselvyydestään huolimatta ennen kaikkea valtava po­liittinen hanke. Kahden suuren puolueen keskinäi­sille lehmänkaupoille on alistettu yksi maamme historian suurimmista uudistuksista.

Hallituksen esittämistä perusteluista ja selvityksistä on ollut myös hyvin vaikea löytää minkäänlaista konkreettista kuvausta siitä, miten arviointi ja asiakassuunnitelma maakunnassa lopulta tehdään. Malli tulee olemaan hankala ja byrokraattinen.

Selkeä asia ainakin helsinkiläisille päättäjille on, että suurille kaupungeille kuten Helsingille tulisi antaa erioikeuksia tehtävien hoitamiseen itsenäisesti. Valtio taas on eri linjoilla, koska mallia pusketaan nyt ei pakolla, mutta väkisin-menetelmällä ja tietenkin uhittelemalla ennenaikaisista vaaleista. Perustuslakivaliokunta on lausunut mallista, että se on ”jossain määrin ongelmallinen”, silti se on antanut epävarman siunauksensa uudistukselle.

Olisi myös hyvä saada tietoa selvitysryhmien tuotoksista, miten SOTE ja maakuntauudistus on tarkoitus johtaa niin toteutus- kuin valmiina vaiheissa? Taloudellisuuden, tuottavuuden sekä vaikuttavuuden tulisi olla joka vaiheessa niin poliitikoilla kuin virkamiehillä kirkkaana mielessä. Epävarmuudessa on yksi varmaa: Ilmoittautumisia vastuun kantajiksi ei helposti löydy. Uudistukset kaipaavat selkeää johtajuutta ja vastuunottajia alkumetreiltä alkaen.

Meillä on nyt kaksi huonoa vaihto­ehtoa: joko mitään uudistusta ei nytkään synny tai sitten vielä pahempaa – siitä tulee juuri niin huono kuin miltä nyt näyttää.

On kuitenkin hyvä, että Helsingissä on ryhdytty puolustamaan itsehallinnollista asemaa. Meidän helsinkiläisten kuntapäättäjien on vaalittava paikallisen itsehallinnon perusarvoja ja puolustettava niitä.

Kannatan tätä Helsingin lausuntoa ja harras toiveeni on, että Helsinkiä kuullaan myös eduskunnassa.

Kaupunginvaltuuston puheenvuoroni 31.1.2018. Kyselytunnin aiheena Hurstin ruoka-avun turvaaminen.

(Suunnilleen näin):
Mallien kehittäminen ja suunnitteleminen ovat toki hyviä, mutta Hursti tarvitsee nyt apua nopeasti! Siksi olen tehnyt aloitteen, jossa esitän, että kaupunki budjetoi lisää puuttuvat 50 000 euroa ja toivon, että valtuutetut käyvät sen allekirjoittamassa. Olen puhunut Heikki Hurstin kanssa viime torstaina ja hän itse kertoi, että ensiavuksi hän tarvitsee sen puuttuvan 50 000 euroa. Hän kertoi myös, että asiakasmäärät ovat kymmenen vuoden aikana kymmenkertaistuneet. Viime viikon keskiviikkona kovassa lumisateessa jonotti yli 2500 ihmistä. Tuskin he siellä huvikseen jonottivat, vaan todellisen tarpeen takia. Hurstin mukaan jonossa on yhä enemmän perheitä. Siellä on eläkeläisiä, työttömiä, opiskelijoita, jotka elävät opintotuella, kodittomia jne. Hursti kertoi, että on surullista, että jotkut ihmiset, jopa päättäjät ovat sitä mieltä, että jonot häiritsevät heitä. Eivät ongelmat ratkea sillä, että suljetaan rahahanat ja toivotaan, että näky poistuu. Nämä ihmiset eivät katoa mihinkään. He ovat siellä. He ovat siellä ensi perjantaina ja ensi viikolla. Jos asiat olisivat menneet oikein, meidän ei tarvitsisi käydä tätä keskustelua, vaan kaupunki olisi myöntänyt koko summan 150 000 euroa Hurstin toimintaan, kuten 3 vuotta sitten oli käytäntö.

Perussuomalaiset irtisanoutuivat kaupunkistrategiasta

13.9.2017 Helsingin kaupunginvaltuustossa käsiteltiin kaupunkistrategiaa. En ihan ehtinyt pitää koko puhettani (aikaa 4 min):

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kaupunkistrategiassa on hyviä kohtia, mutta koska aikaa on rajoitetusti, keskityn perustelemaan miksi en halunnut sitoutua siihen.
Laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden sairaanhoitoa ei tule laajentaa ja se olisi mielestäni pitänyt kaupunkistrategiaan kirjata. Lisäksi pitäisin tarpeellisena, että tulevaisuudessa tehdään selvitys siitä, kuinka paljon varoja Helsinki on jo käyttänyt laittomien sairaanhoitoon. Tulee kaikille osapuolille realistinen kuva kuluista. Rahaa ei edelleenkään putoa taivaasta.

Jos laittomasti maassa olevien terveydenhuoltoa laajennetaan, se houkuttelee kyseisiä henkilöitä jäämään. Meillä on tällä hetkellä tuhansia laittomasti maassa olevia henkilöitä ja hyvin suuri osa heistä on Helsingissä. Helsingin ei pidä ryhtyä tukemaan tätä suuntausta.
Terveydenhuollon tulee tarjota hoitoa ensisijaisesti helsinkiläisille. Yhteiskuntamoraalin kannalta on kestämätöntä, jos yhteisiä verovarojamme käytetään Suomessa ilman laillista oikeutta oleskelevien henkilöiden laajennettuun sairaanhoitoon, ja vain akuuttia hoitoa laittomille kuten tähänkin asti.

Myös mahdolliset väärinkäytökset tulee selvittää ja tuoda esiin. Terveydenhuollolla on velvollisuus ilmoittaa laittomista maassa olijoista, jos he hakeutuvat terveydenhoitoon. Tätä on Helsingissä jossain määrin laiminlyöty.

Kuntavaaleissa omat kärkiteemani olivat turvallisuus, suomalaisuus, ja mm. olen todennut, että ”positiiviset erityistoimet” ovat syrjintää. Kuinka voisin siis olla mukana strategiassa, jossa:

Turvallisuusuhista ei ole mitään mainintaa. Saan yhteydenottoja vanhemmilta, jotka ovat huolissaan lastensa turvallisuudesta kouluissa. Heitä huolestuttaa mm. ketä kouluihin on sijoitettu, onko esimerkiksi Turun tapauksen kaltaisia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä Helsingin kouluissa?

Elokuun lopussa Helsingin Vallilan Stadin ammattiopiston tiloihin levitettiin vaarallista ainetta todennäköisesti ilkivaltaisesti. 41 henkilöä joutui sairaalaan.
Viime viikolla sain Vuosaaressa tapahtuneen vakavan järjestyshäiriön jälkeen huolestuneita soittoja ja heti seuraavana päivänä soiton vanhemmalta koskien Kannelmäen peruskoulua, jossa oli sillä hetkellä tilanne päällä.

Tällaista tapahtuu ja paljon muutakin, silti strategiaan ei ole kirjattu kaupungin turvallisuussuunnitelmien ja turvallisuusohjeiden päivitystä, vaikka perussuomalaiset sitä esittivät sinne.

Vietämme Suomi 100 juhlavuotta. Strategiassa ei ole mitään mainintaa suomalaisen kulttuurin ja tapojen ylläpitämisestä. Itse en pidä tätä suomalaisuuden vaalimista tänä päivänä mitenkään itsestäänselvyytenä. Katson, että myös suomalaisuus ja maan tapojen kunnioittaminen tulee muistaa, erityisesti juhlavuonna, se ei ole ketään vastaan, se on suomalaisuuden puolesta.

Strategiassa todetaan: ”Neuvoloiden, päiväkotien ja koulujen sekä vapaa-ajan mahdollisuuksien korkea laatu kaikkialla kaupungissa on edellytys tasavertaiselle hyvälle elämälle. Helsinki käyttää tarvittaessa myönteistä erityiskohtelua.” Miten voi olla yhtä aikaa tasavertainen ja käyttää myönteistä erityiskohtelua? Tässä on selkeä ristiriita.

Lopuksi muutama muu tärkeä seikka. Strategiassa mainitaan, että ”Malmin pikaratikan toteuttamisen edellytykset selvitetään.” Malmi viittaa tässä kontekstissa lentokenttään, vaikka sitä ei suoraan kirjoiteta auki.

Malmin kiitoradan, hangarien sekä muun tarvittavan lentotoiminnan rakenteiden säilyttäminen on edelleen mahdollista ja tietenkin ensisijaisesti koko kenttä tulisi säilyttää. Koska olen vahvasti Malmin kentän säilyttämisen puolesta, en luonnollisesti halua olla mukana strategiassa, jossa kentän säilyminen vaarantuu.

Vihdintien kaupunkibulevardi piti olla vain kokeilu ja siitä piti tehdä vaikuttavuusarviointi. Nyt kuitenkin strategiaan on listattu, että ”Tuusulanväylän bulevardin suunnittelua viedään eteenpäin”. Vaikuttavuusarvointia ei ole kuitenkaan edes aloitettu Vihdintien osalta. En pidä koko kaupunkibulevardihanketta viisaana. Sisäänajoväylille Helsinkiin tulee pullonkaulat ja ruuhkat, jotka vaikuttavat myös naapurikuntien liikenteeseen.

Summa summarum, kaupunkistrategiassa on paljon hyvää, mutta liikaa huonoa.
Itseäni en saata kieltää, enkä äänestäjiäni. Siksi irtisanoudun kaupunkistrategiasta.
Kannatan valtuutettu Raatikaisen tekemää kaupunkistrategian hylkäämisehdotusta.

Tätä perussuomalaiset eivät tilanneet

Tätä Helsinki on tilannut ja tätä perussuomalaiset vastustavat, mutta näin meni 20.11.2017 kaupunginhallituksessa. Mika Raatikainen PS teki vastaehdotuksen, mutta kannatus ei riittänyt.

Laittomasti maassa oleville taataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo (lääkärin määräämät lääkkeet, majoitus ja ruoka, oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon julkisessa terveydenhuollossa) välttämättömän sairauksien hoidon, lääkityksen ja seurannan, rokotukset ja suun terveydenhuollon samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoille.

Paperittomien tai siis laittomien terveydenhuolto tapahtuu ensisijaisesti kaupungin omilla terveysasemilla tai tarvittaessa erikoissairaanhoidossa. Maksukyvyttömyys ei saa muodostua esteeksi palvelujen saamiseksi.

Helsinki myös varmistaa, että kaupungin internet-sivuilla kerrotaan riittävästi paperittomien tai siis laittomien oikeudesta palveluihin sekä yhteystiedot palveluiden saamiseksi monilla kielillä, kuten arabiaksi, somaliksi, bulgariaksi ja romaniaksi.

Vihervasemmistolainen unelmointi on tuhon tie päällystettynä hyvillä aikomuksilla.

Tämä on valtuustossa 29.11.2017 pitämäni kannatuspuheenvuoro Jussi Halla-ahon esittämän laittomien/paperittomien terveyden- ja sosiaalipalvelujen laajennusta koskevan esityksen palauttamisesta uudelleenkäsittelyyn. Puheenvuoroni meni suunnilleen näin:

”Meidän tulisi keskittyä omiin (eräs valtuutettu aiemmassa puheessaan viittasi PS: ään, että me tätä hoemme aina, niin päätin sitten hokea).
On erikoista, että nyt kun Suomeen on kohdistunut massamaahanmuuttoa niin, Helsinki päättäisikin tarjota laajennetut etuudet myös laittomasti maassa oleville. Vain ensisijaisesti helsinkiläisten palvelut turvaamalla voi Helsinki pärjätä myös tulevina vuosina ja ylläpitää hyvinvointia.
Perustuslaki ja terveydenhuoltolain 50 pykälä takaavat jo nyt, että äkillisesi sairastuneet hoidetaan ja hätämajoituksesta sekä elämän perustarpeista, kuten ruoasta huolehditaan aivan sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan. Tämän esityksen myötä ollaan laajentamassa palveluita myös esim. pitkäaikaissairauksien hoitoon, majoitukseen ja sosiaaliturvaan, siitä seuraa varmasti ei-toivottua terveysturismia.

En myös ymmärrä miten Helsinki voisi toimia niin, että viedään uskottavuus koko turvapaikkamenettelyltä. Helsinki tarjoaisi lakiin perustumattomia laajennettuja sosiaali- ja terveyspalveluja kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen. Mielestäni pitää tarkasti selvittää rikkoisiko Helsinki lakia tämän päätöksen tehdessään?

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Helsingissä jo nyt kuormittuneita, ne jumittuisivat entisestään. Asuntoja ei ole riittävästi, tämä ongelma syvenisi yhä. Pienituloiset työssäkäyvät helsinkiläiset joutuvat jo nyt muuttamaan kaupungin ulkopuolelle. Tällä on vaikutus myös ihmisten moraaliin, varmasti monet kokisivat turhautumista tilanteen aiheuttamasta epävarmuudesta.

Saan koko ajan palautetta helsinkiläisiltä, kuinka vaikea on joskus saada hoitoa, erityisesti hammashoitoa. Viimeksi eilen eräs helsinkiläinen valitti, ettei terveyskeskuksen takaisinsoittopalvelu toimi, koska hänelle ei koskaan soitettu takaisin jne. Kuinka selitätte helsinkiläisille sen, että me siitä huolimatta tarjoamme laittomasti maassa oleville maksutonta hammashoitoa, tuberkuloosihoitoa, hiv-hoitoa ym.? Uskotteko todella, että se on heidän mielestään oikein ja kohtuullista? Minusta se ei ole oikein. Kannatan valtuutettu Halla-ahon palautusesitystä.”

(Äänestykset hävittiin ja esitys tuli voimaan. Seuraukset tulevat pian näkymään ja kuulumaan).